maanantaina, huhtikuuta 20, 2009

Ilmoitusasia

Yleensä tällä tavalla otsikoidut merkinnät enteilevät, että bloginpitäjä jää tauolle. Minulla on päinvastaista asiaa: I’m back.

Kolmisenkymmentä puolivalmista tekstiä on homehtunyt läppärillä ja päiväkirjan sivuilla pitkään, odottaen, että saisin kirjoitettua ne puhtaaksi. Tai odottaen, että ehtisin kirjoittaa muutamasta draaman kaaren kannalta oleellisesta tapahtumasta, ennen kuin voin julkaista muut merkinnät.

Nyt on vain myönnettävä, että rästihommia on kertynyt niin paljon, ettei minulla ole realistista mahdollisuutta saada niitä kronologiseen järjestykseen. Ja mikä ärsyttävintä, en ole antanut itselleni lupaa kirjoittaa uusiakaan merkintöjä niin kauan kuin vanhoja on rästissä. Editointi-inspiraatiota odotellessa päivät ovat venyneet vaivihkaa viikoiksi. Ihme sääntöjä ja kuvioita, jotka rajoittavat olemista. Ja ahdistavat. On tapahtunut niin kauhean paljon ja haluaisin kirjoittaa siitä kaikesta. Varsinkin tästä mieskuviosta, joka surraa täysillä.

Nyt pistän jotain liikkeelle: julkaisen tänään 15 merkintää, siitä huolimatta, että välissä on ammottavia aukkoja. Loput tulevat joskus myöhemmin, jos tulevat. Mutta nyt on tärkeintä, että puran tämän solmun, päästän irti ja pääsen jotenkin reaaliaikaan.

Ja tietysti vielä disclaimer: keskeneräisten tekstien suma syntyi siksi, että Mystic Rose -kurssin aikana en pystynyt / halunnut mennä editoivaan osaan mieltäni. Kirjoitin vain sekavia muistiinpanoja, tajunnanvirtaa. Nyt kuukautta myöhemmin niistä on vähän vaikea saada tolkkua, joten joistain teksteistä saattaa puuttua läsnäolon tuntu, mutta hey ho, näin tällä kertaa. Minun pitää vain kestää se.

Jos haluat lukea tekstit aikajärjestyksessä, aloita maaliskuun 13. päivän merkinnästä otsikolla Naurua 1 eli Mystic Rose -kurssin ensimmäisestä päivästä.

7 kommenttia:

Anu Välitalo kirjoitti...

Aamulla huomasin että olet päivittänyt ja oikein urakalla. Nyt keskipäivällä laitoin pojan nukkumaan, keitin kahvin, varasin pähkinäpussin koneen viereen ja avasin blogisi. :)

Miten ihanaa, että olitkin laittanut tänne kaikki välissä julkaisematta jääneet tekstit. Aivan ihanaa lukea tätä kaikkea!

Kiitos, kiitos, kiitos!

maisa kirjoitti...

iso kiitos täältäkin!

Lara kirjoitti...

Tervetuloa takaisin "aalloille", Premdipa.
Olet rakas.

Katri kirjoitti...

Ilahduin kun huomasin päivityksesi. Ihanaa taas lukea kirjoituksiasi! Kiitos kun kirjoitat niin avoimesti ja kauniisti.

Anonyymi kirjoitti...

Moi Virpi,

olipa kiinnostavia kertomuksia :) Avoimuutesi on erittäin hyvä juttu, jatka samaan tahtiin.

Premdipa Virpi kirjoitti...

Kiitos ystäväiset, että löysitte tienne takaisin!

Pieni toim.huom. on paikallaan: koska välistä tosiaan puuttuu aika suuria palasia, lukija saattaa jäädä uskoon, että tässä on jokin suuri rakkaustarina meneillään. Tosiasiassa kaikki lähti heti alusta menemään päin persettä, mutta siitä ehkä myöhemmin lisää... :-)

simran kirjoitti...

Minä arvasin, että kyllä tässä hiljaiselossa on joku mies ainakin taka-alalla :))