Päänsärky alkoi eilen illalla ja heräsin yöllä vatsan kouristeluun. Kipu löi kropan läpi selkään asti. Ripuli. Myös aamulla ripuli ja täydellinen heikotus. Lihaksia särkee ja ihoon sattuu. Suuta kuivaa niin kuin olisi valtava jano, mutta ei huvita juoda.
Ei ole voimia istua tai olla jalkeilla, mutta kun menen maate, olen niin levoton, etten pysy aloillani. Keinuttelen itseäni, heittelehdin sängyllä, voihkin.
Tämä on ihan kamalaa. Aiemmin kun olen ollut kipeänä, olen vain ollut ja mennyt sairauden läpi stoalaisen tyynesti. Kestää niin kauan kuin kestää ja joskus se loppuu. Nyt ei ole tyyneydestä tietoakaan. Olen levoton, kiukkuinen ja turhautunut. Haluan ulvoa, purkaa tämän kauhean olon johonkin. Riita tekisi nyt hyvää. Inge kantaa minulle lounaalta riisiä ja teetä, joten en voi oikein hänenkään kimppuunsa käydä.
Matka-apteekista ensiavuksi valitsemani Aloe ei toimi. Saan homeopaatilta viestin: “Ota Gelsemiumia vedestä, kolme kertaa puolen tunnin välein ja laita sitten uudestaan meiliä.”
Olisi paree tepsiä tai menee hermot.
sunnuntai, helmikuuta 22, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti