lauantaina, huhtikuuta 11, 2009

Katsomossa

Tara Darling,

Viisitoista astetta tänään. Odottelen kärsivällisesti, että kehoni tottuisi Himachal Pradeshin kylmyyteen.

Hassu päivä. Olen ollut mitä olen ja tehnyt mitä teen ja vain katsonut mitä olen ja mitä teen. Aamun Tarot-kortti oli Maturity ja kyllä, tänään on ehdottomasti tyyneyttä ja kypsyyttä ilmassa. Come what may, what do I care, minä vain katson.

Samalla en voi olla huomaamatta alakulon häivähdystä, joka lymyilee nurkissa. Osittain Adimin takia, mutta ennen kaikkea siksi, että jouduin hyvästelemään sinut. Vasta nyt tajuan kuinka rakas olet minulle ja tunnen eron kehossani. Sydämessä ja vatsassa. But hey, ei ole mitään tarvetta heittäytyä sentimentaaliseksi joten en heittäydy. Sanon vain miten asia on.

Adim leikkii niin coolia, että kiinnostukseni alkaa hälvetä. Not. Mikä sotku. Näen kyllä, että sotku on ainoastaan mielessäni. Heti kun palaan kehooni, on rauhallista ja hiljaista taas. Välillä eksyn mieleeni ja mindfucking, ajatussirkus, tekee myös kehostani levottoman.

Minussa on edelleen tämä kipu, josta kirjoitin sinulle aikaisemmin. Olen sen kanssa yrittämättä karkottaa sitä pois, ja vain katson. Katson kipua joka suunnasta, kurkistan kaikkiin nurkkiin ja kulmien taakse ja tarkastelen sitä alta, päältä ja sivulta, mutta en tee mitään. En ymmärrä sitä enkä yritäkään ymmärtää, katson vain pääsenkö syvemmälle. Vähän niin kuin Satorissa: katson valppaasti mitä on nyt ja pysyn siinä, oli se mitä tahansa.

Aivan kuin jossain olisi ovi, joka minun pitäisi löytää ja avata ennen kuin voin saada yhteyden Adimiin. Jossain kehotasolla, kaukana älyllisyydestä. Aavistan, että ovi on olemassa, mutta en ymmärrä tätä aavistusta. En tiedä minne katsoa. Mitä tehdä.

Rehellisyyden nimessä on myönnettävä, että pidän itseäni syypäänä. Minä olen se joka mokasi. Minä olen rikkinäinen, dysfunctional, ja minut pitää korjata ennen kuin ansaitsen edes silmäystä Prinssi Adimilta. Tiedän, että tässä riittämättömyyden tunteessa piilee koko ongelman ydin.

Haluan päästää irti. Hänestä. Tästä levottomuudesta. Tästä jatkuvasta itseni arvioimisesta ja tuomitsemisesta. Ja päästän. Nyt. Katsotaan mitä tuleman pitää.

Nauti elämästä siellä, nauti, nauti, nauti! Minä nautin sinusta, vaikka oletkin siellä jossain kaukana.

Kiss,

Premdipa

Ei kommentteja: