Minä rakastan tätä minun elämääni. Muuta en osaa sanoa. Ei ole mitään väliä, mitä päivän aikana tapahtuu. Tapahtuu mitä tahansa, nautin joka sekunnista. Ei ole hyvää tai huonoa, oikeaa tai väärää, toivottavaa tai epätoivottavaa. Olen vain läsnä täällä syvällä, kehossani, ja nautin silkasta olemisesta. Korjaan välillä asentoani ja iloitsen, kun käteni nousevat kohti taivasta ja kylkeni venyvät makeasti. Suljen silmät ja hymyilen, kun värisevä aalto pyyhkäisee lävitseni. Avaan silmät ja jään kuuntelemaan hieman hiljaisempaa perusvärinää. Elämän pulputusta minussa. Nautin siitä, että hehkun. Tätä minun kirkasta, valkoista valoani.
Arkista jutustelua Adimin kanssa. Pari uutta ihmistä. Adimin avulla löytyvä mies, joka auttaa minua selvittämään kännykkäongelmani. Suloinen auringonpaiste. Tekstiviesti ja sähköposti Taralta. Ilo siitä, että saan pitää yhtä aikaa varvastossuja ja villasäärystimiä. Lumihuippuiset vuoret. Hymyilevät tiibetiläiset. Ihana sushi-lounas korealaisessa ravintolassa. Puoli kiloa appelsiineja. Kutkuttava jännitys: kurssi alkaa tänään.
Ja sokerina pohjalla: yllättävä kohtaaminen veljen kanssa chatissa. Kiitos muru, olet rakas!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
"Tapahtuu mitä tahansa, nautin joka sekunnista. Ei ole hyvää tai huonoa, oikeaa tai väärää, toivottavaa tai epätoivottavaa. Olen vain läsnä täällä syvällä, kehossani, ja nautin silkasta olemisesta."
Tiedän mistä puhut! Juuri noin minäkin koen. Kaikki on yhtä. Ei edes tarvita mitään erillistä meditaatiota tai menetelmää.
Lähetä kommentti